Kulttuurimatka Vantaalle
Laila Pullisen Nissbackan kartanon maille luoma veistospuisto ja kotimuseo on henkeäsalpaava kokonaistaideteos. Veistospuisto avattiin Lailan toimesta vuonna 1985 ja kotimuseo Lailan pojan Jeanin toimesta nyt kesällä 2021.
Salli ajan seisahtaa
Veistospuisto rakentui Lailan (1933-2015) ja aviomiehen, neurologi Carl-Magnus Ramsayn, (1943-94) ideoimana entisen Nissbackan kartanon jäljellä oleville maille. Laila koki, että ulkoilmassa veistokset tulivat esiin hänen tarkoittamallaan tavalla. Tosin veistospuiston perustamiseen oli myös toinen erittäin painava syy. Ramsayn suvun maiden käyttötarkoitusta oli muutettava jotta alue saatiin suojattua, koska Vantaan kaupunki uhkasi kaavoittaa kartanon maat. Kyseessä oli Carl-Magnuksen lapsuudenkoti (joka oli ollut suvun hallussa vuodesta 1895) ja jonka päärakennus oli tuhoutunut palossa vuonna 1936. Ramsayn pääasiallisena motiivina Nissbackan suojelemisessa oli säilyttää vanha vantaalainen kulttuurimaisema, jonka kautta uudet asukkaat pystyisivät kiinnittymään alueen historiaan. And he nailed it! Hieno kulttuuriteko!
Lailan ja Carl-Magnuksen poika, Jean Ramsay, asuu edelleen lapsuuden kotinsa yläkerrassa vaimonsa Petra Piitulainen-Ramsayn kanssa, joka myös osallistuu kotimuseon ja veistospuiston pyörittämiseen.
Pihan 23 veistoksen ja kotimuseon lisäksi näyttelyrakennuksena pienemmille teoksille toimii entinen kolmikerroksinen viljamakasiini, joka valmistui vuonna 1912 ja joka on rakennettu kartanon pelloilta löytyneistä kivistä. Myös entinen navetta- ja tallirakennus, joka muutettiin aikoinaan Lailan ateljeeksi, on auki yleisölle.
Luonnon liikkeen merkitys
Vuodenaikojen ja kellonaikojen vaihtelut tuovat esiin alati uusia piirteitä veistoksissa ja haaveena onkin, että Nissbacka, voisi olla auki myös talvisin.
’Valo oli äidin pääasiallinen materiaali’, toteaa Jean Ramsay, mikä on helppo uskoa kun seisoo valoa tulvivassa ateljeessa. Pronssiset teokset tummuvat ajan myötä joten Jeanin yhtenä tehtävänä on kiillottaa niitä. ’Kun kiillotan veistoksia, tunnen äitini läsnäolon. Toistan hänen luomaansa muotoa. Muistan kuinka hän itse silitti niitä hellyydellä. Siinä missä muiden äidit tuoksuivat pullalle omani tuoksui metallipölylle!’
Jos moninaisista, museon pyörittämiseen liittyvistä tehtävistä jää omaa aikaa, rentoutuu Petra viljelemällä hyötykasveja ja Jean soittamalla kitaraa, tai tarkemmin kitaroita, joiden kotelot ovat pitkässä rivissä alakerran flyygelin kupeessa.
Veistospuistosta ja kotimuseosta tuli virallisesti museo tämän vuoden alussa ja ensimmäinen kesä oli valtava yleisömenestys. Museoituminen ja paikkojen entisöinti pitää pariskunnan tällä hetkellä kiireisenä, mutta he ovat toiveikkaita, että tulevaisuudessa löytyy myös aikaa erilaisten tapahtumien järjestämiseen.
Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo aukeaa yleisölle taas ensi kesänä
Lisää tietoa museosta löydät tästä.
Kuvat Nita Vera
Kuvausjärjestelyt ja teksti Mila Pentti
Meikki ja hiukset Leena Waggoner
Malli Ksenia Malkova / Paparazzi Model Management
Kaunis kiitos Jeanille ja Petralle vieraanvaraisuudesta!